Työ ulkoministeriössä vie Joonatanin valtiovierailulle Pariisiinm hienoihin hotelleihin, presidentin vastaanotolle. Mutta se ei vastaa hänen kuvitelmiaan – virasto on hänelle vankila.

Modernin elämän vastapainona on Ada-tädin maatila rannikkoseudun köyhässä mutta turvallisessa idyllissä. Katkera ja suloinen pakopaikka – siellä on aikaa pohtia elämän tärkeysjärjestystä, sinne voi paeta pettymystä rakkaudessa. Mutta mitä muuta sekään on kuin etsiskelyn jatkoa, ajosta väsyneen koiran läähättävää heittäytymistä pitkälleen?

Joonatanin kirjan teemoina ovat vauraan lännen vetovoima ja sen pohjimmaisen vierauden herättämä ikävä tutuille rakkaille rannoille. Tyylin mestarina Õnnepalu hallitsee niin virallisten tapaamisten absurdin sävyn, maalaiselämän arkisen huumorin kuin Joonatanin runollisenhaikeat pohdinnat.

(takakansiteksti)